#14 Kesälomalta takaisin arkeen

Kesäloma oli ja meni. Tännekin ehdin postailemaan alle viisi kertaa...

Kesäloman ensimmäinen kuukausi meni kunnankesätöissä ja iltaisin aina tallilla Kaapon kanssa ratsastellessa.
Valmennuksissa tuli muutamia kertoja käytyä, niin koulu,- että estevalkuissakin.

Kesäkuun jälkeen kun työt loppuivat, lomailin vain ja vietin päiväni tallilla.
Pääsin lomallani myös ratsastamaan kaverini ponilla Vendillä muutamaan otteeseen, kun hän itse oli viikon lomailemassa.

Vierailin myös useaan otteeseen ystäväni tykönä Vampulassa. Kuvailin häntä ja hänen hevosta Venlaa ja itsekin pariin kertaan pääsin selkään.
Hyppäsin Venlan kanssa oman ennätykseni metrin.

laatu on hirveä, sillä latasin facebookista...

Mentiin yksipäivä myös vähän vikellystä ja kaksipäällä hetken ja sitten vain hömpöteltiin ilman varusteita hetki kentällä.

Kaapon kanssa ollaan maastoiltu ja jopa harrastettu ilman satulaa menoa. Ensimmäisellä kerralla kyydissä pysyminen alkuun oli hieman vaikeaa ja pompein ravissa hirveästi. Kaapolla kun ei ole mitkään tasaisimmasta päästä olevat askeleet. Loppua myöten aloin jo pysymään selässä ja istuin melko tiiviisti (sen verran mitä ilman satulaa selässä voi istua).

Innostuimme Kaapon kanssa myös hyppimään yksi päivä lomalla.

Ei hypitty suuria, n.60cm, kunhan muuten vain fiilisteltiin ja nautittiin.
Kaapo kyllä tykkäsi todella paljon.  Aluksi tultiin pientä ristikkoa aluksi ravissa ja sitten laukassa. Muutama huonopaikka tuli tai Kaapo otti jäätävän leijonaloikan yli. Kun esteet vähän nousi alkoi paikatkin löytyä paremmin ja alkoi myös Kaapo innostumaan enemmän.

Loppuraveissa Kaapo oli hirmu kiva ja työskenteli takaa hyvin. Lopuksi ratsastelin vielä eteen alas rennoksi.

Eilen meillä oli valmennus, pientä preppausta ensivkonlopun lauantain kisoihin. Olin lauantaina antanut vapaapvän ja K oli juuri sopivan innokas ja reipas.
Meidän kotitallilla pidetään siis 29.8 Lauantaina AuRaMa:n koulukisat ja osallistun Kaapon ja Pepin kanssa KN Special:iin. Hieman jo jännittää, sillä menen ensimmäistä kertaa KN ja Pepin kanssa en ole päässyt harjoittelemaan vielä oikeastaan yhtään.

Valmennuksesta en enempää selittele, teen siitä ehkä oman postauksen, ettei tämä postaus sentään monen kilometrin pituinen ole.
Valmennuksen jälkeen jätin Kaapon Mantan kanssa sisälle, koska tallille tuli toiselta tallilta hevonen myös valmennukseen ettei sitten kuusiaidan takana kauheasti rymistelisi ja säikkyisi.
Kun menin talliin sisälle huomasin että Kaapo oli mennyt makaamaan torkuille.

Menin karsinaan Kaapon viereen ja hetken aikaa yhdessä maattiin karsinan pohjalla rapsutellen. Toisen pää meinasi koko ajan kaatua syliin. ♥

rakas ♥

#13 Taas valmennusta

Te alatte kohta jo varmaan tulemaan täyteen näistä kaikista valmennuspostauksista... Mutta tämä vielä ja sitten taas tulee perusratsasteluista postauksia.

Olin valmennuksessa 19 pvä sunnuntaina. Kaapo oli lomaillut n.vkon laitsalla, samoin minä, mutta kotona. Taluteltiin Kaapo ja Sirkka kaverin kanssa laitsalta ja puolessa välissä matkaa huomasin, että Kaapolta puuttuu oik.etuj. kenkä. Kaapo oli juuri kengitetty ennen laitsalle menoa...
Onneksi oma tuntini oli vasta kuudelta ja kengittäjä oli tulossa viideltä, niin löi nopeaan Kaapolle kengän takaisin jalkaan.

Tunnilla aloitettiin tekemään neliötä jossa joka toinen kulma takaosa-, ja joka toinen etuosakäännös. Ensimmäisissä käännöksissä piti ulkoavuilla oikein reilusti kääntää sillä Kaapo oli aluksi melkoisesti niitä vastaan. Hetken tahittua, alkoivat ne jo sujumaan, molempiin suuntiin.

Sitten alettiin ravailemaan ja ruvettiin tekemään joogajumppailuja, taivutusväistöjä. Aloitettiin vasemmasta suunnasta, joka vaikeampi. Ensimmäiset väistöt kirjaimellisesti joko ei väistetty yhtään tai sitten rynnättiin suoraan uralle... Huomasi että Kaapolle oli tämä ravissa hurjasti vaikeampaa kuin käynnissä. Otin raipan sisäkäteen ja aloin sillä pohkeen mukana muistuttamaan takajalkaan, takapäätä väistämään.

Tälläkertaa ulko-ohjaa piti pitää oikein kunnolla kädessä ja tehdä koko ajan pidätteitä, ettei vauhti vain kiihtyisi ja vain juostaisi uralle takaisin.
Kun päästiin uralle, tein alkuun ympyrän päätyyn ja siitä sitten keskihalkaisijalle väistöön. Kun Kaapo alkoi tajuamaan että ei pääse karkuun vaan joutuu oikeasti alkaa käyttämään takapäätään, alkoi väistöt onnistua melkohyvin, joten vaihdettiin suuntaa ja samaa oikealle.

Oikealle väistöt sujuivat paremmin, Kaapolle helpompi suunta, mutta itselleni se oli vaikeampi. Onneksi sitä ei kuulemma sentään huomannut.. :D
Kaapon ravi väistöjen jälkeen muuttui ihan sairaan hyväksi. Liike oli lennokasta ja Kaapo liikutti myös takajalkoja ja otti ne alleen.

Väistöjen jälkeen käveltiin hetki ja hengähdettiin.
Sitten ravattiin hetki vain uraa pisin ja alettiin nostamaan laukkaa. Ensiksi laukattiin vain suoraan uraapisin ja pitkillä sivuilla vähän kovempaa eteen, lyhyillä taas koottiin enemmän. Kaapolla tosin oli virtaa senkin edestä ja aina kun pyysin vähän eteenpäin pitkällä uralla ja vähän näpäytin raipalla, lensi pukkia taikka Kaapo veti pään alas, heiluttteli sitä ja veti selän ihan kaarelle.

Itse en voinut selässä muuta kuin nauraa ja yrittää parhaani mukaan vain jatkaa ja välillä kaivella jalustimia takaisin jalkaan.
Koko kenttää laukkaamisen jälkeen aloin tekemään laukassa pieniä voltteja ympyröitä ja niissä taivuttaa reippaasti sisälle. Vasemmalle onnistuttiin tässä melko huonosti :D Mutta kyllä muutama pienempikin ympyrä mukaan mahtui.

Oikealle saatiin todella hyviä voltteja ja jatkettiin niistä vielä reippaasti eteenpäin. Laukka parani aina todella paljon voltin jälkeen.

Laukan jälkeen ravailtiin vielä inan aikaa ohjat kunnolla tuntumassa ja sitten päästin pidempään muotoon, venyttämään eteen alas.

Tunti oli tällä kertaa todella onnistunut ja itse löysin taas ihan uuden innon ratsastamiseen. Viikon lomailuni loppupuolella ei enää oikein kunnolla tehnyt mieli takaisin satulaan ja meinasin jo että jos peruisin valmennukseni, hyvä että en tehnyt sitä.

#12 Valmennusta n. kk takaperin

Kohta melkein taas kuukausi vierähtänyt kun viimeksi postailin.

Eilen väsäilin uuden bannerin itselleni. Kertokaa mielipiteitä? Mielestäni melko simple mutta pidän. Vanha alkoi jo ottamaan vähän silmään.

Nyt kuitenkin sunnuntain valmennuksesta joka oli 28pvä viimekuuta. Meillä oli kaverini kylässä ja tuli sitten kanssani myös tallille ja toimi kameran takana.

Tehtiin koko tunti käynnissä vain tehtäviä. Jumppailtiin (joogailtiin). Ensiksi tehtiin pitkälle sivulle kolmeen kohtaan aina pieni ympyrä ja samalla oikein kunnon ylitaivutusta. Heti kun K myötäsi ja antoi päänsä, myötäsin ja käänsin ulkoa. Samalla myös kun taivuttelin sisälle, otin ulkoa pidätteitä ja naputin raipalla pepulle ja väistin peppua hieman ulos. Tässä tehtävässä K sai kulkea ihan pitkässä ja rennossa muodossa, venyttää kaulaa ja selkää. Tehtiin näitä hetki kumpaankin suuntaan.

Seuraavaksi tehtiin väistöjä. Näitä tehtiin ensin oikealle, helpompaan suuntaan. Tein ympyrän päätyyn ja siitä pituushalkaisijalle siten, että taivutus pysyi samana kuin oli ympyrälläkin. Siitä lähdin sitten väistämään takaisin uralle päin, hevonen sisällepäin taivutettuna. Väistössä K oli sisään taivutettu, mutta takapään piti mennä melkeinpä edellä ja ulkolapa mukana. (Anteeksi huono selitys, vaikea tarkasti selittää miten tätä tehtiin...) Hetken oli pientä hakemista miten sitä pitikään tehdä mutta kyllä se siitä lahti.

Vasemmalle väistöt olivatkin todella paljon vaikeampia kuin oikealle. Kaapo on paljon heikompi vasempaan ja enemmän jumissa sinne. Muutenkin K on todella jumissa takaa ja sen kyllä huomasi näistä väistöistä.
Vasempaan Kaapo yritti alkuunsa vain juosta pakoon. Kiihdytti vauhtia ja vain jyräsi takaisin uralle, ottaen takapäätä yhtään mukaan. Loppuun saatiin todella kivoja väistöjä jo.

Viimeiseksi tehtiin (taino yritettiin) takaosakäännöksiä. Nämä ilmenivät mulle ja Kaapolle todella vaikeiksi. Kaapo oli niin jäykkä takaa että takarit olivat todella vaikeita ja samalla puri kuolaimeen kiinni melko kovasti. Hetki niitä väännettiin ja vähän sinne suuntaan saatiin onnistumaan ja jätettiin asia sitten siihen.

Saatiin valmentajalta tehtäväksi että ruvetaan aina alkukäyntien yhteydessä tekemään niitä voltteja ja väistöjä ja kun ei ole enää niin jumissa takaa niin kokeillaan uudestaan takareita.

Seuraavana päivänä Kaapo oli todella hyvä ratsastaa ja liikkui todella hyvin. Jumppailut auttoi jo noin nopeaan ja siitä lähtien ollaan melkeinpä joka ratsastuskerta tehty joogajumppailuja. Ja todella huomattavaa edistystä on tullut ja Kaapo liikkuu jo todella paljon paremmin!

#11 Lainaponeilua!

Näin valmennuspostauksien väliin vähän itsenäisistä ratsastuksista. Mulla oli eilen, tiistaina, mahdollisuus vaihtaa ratsua. Laitettiin Jennan ja Roosan kanssa hevoset vaihtoon. Jenna ja Roosa ratsastivat Kaapon ja Pepin puoliksi ja itse pääsin kokeilemaan Jennan omaa ponia, Vendiä.

Aluksi oli vähän totuttelemista poniin ja vähän haettiin alkuun palasia ja yritettiin kasailla niitä... :D
Aloitin oikeaan suuntaan (joka ponille vaikeampi) ja jäin hetkeksi pyörimään pääty-ympyrälle ja yritin saada vähän sisäpohjetta läpi ja asettumaan sisälle. Jenna sanoikin heti alkuun että jos siellä kauheasti säätää niin laittaa vaan vastaan.... Tosiaan huomasin.:D Yritin olla välillä sisäkädellä ihan hiljaa, mutta hetken päästä taas huomasin, että tein liikaa... Ympyröillä poni lähti vähän ulkoa karkuun lapa edellä, mutta kun vähän vauhtia lisäsi, niin ei enää niin kovin yrittänyt luikerrella.

Tehtiin myös kertaalleen pieni väistöpätkä ympyrällä.

Vasempaan poni oli parempi, eikä yrittänyt niin paljon kiemurrella ulkoa pois.
Ravissa keskityin ensiksi niinkin vain etenemiseen ja sitten kun edettiin, aloin miettimään ponia oikeinpäin ja taipumisia ja asetuksia.

Piti vähän väliä muistutella ponia, että työskennellä voi myös siten, että ravaa reippaasti eteenpäin. :D Harjoitusraviin istuessa tuntui että ravi olisi heti vähän lösähtänyt ja silloin alkoi myös Jenna ja Roosa olla kamalan pelottavia, eikä kulmaan voinut mennä kunnolla.
Joko Vendi pysähtyi, tai hiljensi kokonaan vauhtia ja meni kamalasti luikerrellen lapa sisällä kulmasta ohi.
Kuitenkin ruvettiin pääsemään kulmasta ohi, kun poni sai lisää tekemistä ja mietittävää.

Sitten hetken käveltyä, nostin laukkaa. Muutaman pukin myös sain melkein heti ensialkuun vastineeksi raipan näpäytyksistä.

Alkuun ei meinannut jalustimet pysyä millään jalassa, niinkuin ylemmästä kuvastakin huomaa.
Laukkailin ensiksi oikeaan ja sisäpohje ei oikein kuulunut yhtään. Oi'ottiin kulmia ja muutenkin ympyrät oli vähän epämuodostuneita. Keskityin kuitenkin eniten siihen että poni liikkuu eteen, eikä heitä mua alas selästä tai pelästy mitään. :D

Tässä ponilla just semmonen ilme että mitä seuraavaksi pelästyisin...

Laukan jälkeen Vendi liikkui jo paremmin ja oli kivempi ratsastaa. Alkoi raviakin löytyä ja alkoi työskentelemään vähän selän kautta.

Vasemmalle laukka pyöri inan huonommin. Aluksi. Pari kertaa laski itse heti parin askeleen jälkeen, mutta muutaman muistutuksen jälkeen nekin jäi.

Laukattiin keskiympyrä ja sitten mentiin vähän suoraa uraa pisin ja taas johonkin väliin ympyrä. Ponia piti molempiin suuntiin laukatessa muistuttaa ulkolavasta ja että siellä kyljessä on myös sisäpohje.

Loppuraveissa Vendi liikkui tosi kivasti ja antoi laskea päätä alas, eikä ollut selkä jäykkänä, vaan toimi selästäkin. Ja itse muistin pitää välillä käden hiljaa, niin alkoi Vendikin rentoutumaan ja alkoi myös myötäämään sisäohjalle ja antamaan periksi.

Vähäsen oli vielä hakemista, kuitenkin todella paljon erilaisempi poni mitä itse ratsastellut. Taino pepin kanssa todella paljon samanlainen, mutta vähän hitaampi versio.

Pääsen nyt kuitenkin menemään Vendillä vielä pariin kertaan, kun Jenna lähtee ruotsiin matkailemaan, niin suostuin liikuttelemaan pari kertaa Vendiä viikolla.
Seuraavaksi taas postausta viime sunnuntaisesta valmennuksesta.

#10 Estevalmennus Paattisilla

Minulta kyseltiin alkuviikosta joskos lähtisin keskiviikkona Jopin kanssa vähän hyppelemään valmennukseen Paattisille, Rattolan tilalle. Suostuin melkeinpä heti, kivaahan välillä pomppia ja kun alla on se turvallinen luotto estetykki ;). Mukaan lähti Jenna oman poninsa Vendin kanssa, Roosa hevosensa Pepin kanssa, Tiia Sirkalla ja minä Jopilla.
Keskiviikkona vähän vaille viisi lastailtiin ensiksi isäni kyytiin Vendi ja Peppi ja lähdimme vähän aiemmin etenemään kohti Paattisia. Matkalla huomasin että olin ottanut kyllä kameran mkn, mutta akku olikin jäänyt kotiin... Isoveljeni kuitenkin suostui viemään akun vielä tallille Mirvalle.

Kun saavuimme Rattolan tallille, otimme hevoset pois traikusta ja Nooran kanssa pidimme Pepistä ja Vendistä kiinni, samalla kun Roosa ja Jenna varustivat.
Kun hevoset olivat valmiit lähdettiin kentälle ja autoimme Miraa rakentamaan esteitä, Nooran ja hetkenpäästä myös Mirvan, Tiian ja isäni kanssa.

Katseltiin tovin verran Roosan ja Jennan tuntia, kunnes lähdin varustamaan Jopia.
Aloitettiin ravaamaan omatoimisesti molempiin suuntaan samalla kun Roosa ja Jenna otti loppuraveja.
Sitten alettiin tulemaan kokorata leikkaalla puomin yli ja sitten voltti päätyyn ja sitten radan halki toisen puomin yli jossa vaihtui taas suunta ja päätyyn ympyrä. Mentiin vähän kuin kaheksikkoa.
Sitten alettiin nostamaan aina puomin jlkn laukka ja laukattiin ympyrä/voltti päätyyn ja kulmassa raviin ja sitten taas jatkettiin toisen puomin ylitse.

Sitten aloitettiin tulemaan pitkänsivun lopulla olevaa pientä pystyä kaarevalla uralla, tultiin yksi kerrallaan muutamaan kertaan.
Vaihdettiin sitten suuntaa ja tultiin toisessa päässä olevaa pientä pystyä samalla tavalla.

Aloitimme hetken käyntien jlkn tulemaan oikeaan suuntaan, pitkän sivun alussa olevaa pystyä ja siitä sitten neljän laukan välillä olevaa okseria, joka oli vähän kaarevalla uralla.
Ensimmäisellä kerralla tultiin okserille vähän huonosti ja otettiin pikkuaskel mkn. Toisella kerralla tultiin hyvin.
Okserin jälkeen piti jatkaa vasemmalle ja uralle.

Hetken päästä jatkettiin okserin jälkeen vasemmalle ja siitä suoraan pysty ja pysty ja sitten melkein keskellä halkaisijaa, poikittain oleva pysty ja siitä taas oikealle uralle.
Tätäkin tultiin pariin kertaan vuorotellen. Pysty pysty linjalla, toiselle pystylle tulin vähän liian aikaisin mukaan, jolloin esteen jälkeen horjahdin ja laukka vähän hyytyi. Nopeasti siitä silti kasasin ja jatkoin kaarteeseen reippaasti.

tässä vähän näkee tuon seuraavan pystyn ja tuon okserin. Käännettiin siis toiseen suuntaan tuolta edessä olevalta pystyltä tuohon okserille.

tähän tulin vähän liian aikaisin mkn, kun papa ottikin pikkuaskeleen.

Lopuksi lisättiin rataan vielä halkaisijalla olevan pystyn jälkeen okseri ja siitä pienellä kaarevalla linjalla, 4-laukan pysty.
Lopuksi mentiin vielä koko rata läpi kertaalleen ja muutamiin hyppyihin tulin liian aikaisin mkn, sillä Jopi ottikin pikkuaskeleen vielä ennen hyppyä.

Radan jälkeen otettiin loppuravit ja Mira ja Mirva siivoilivat esteet sinä aikana pois.


(Toivottavasti saitte edes jotakin selkeyttä selityksistä... :D)